tiistai 26. huhtikuuta 2011

Ilo-Sulon edistymiskuulumisia =)

Sulo edistyy huimaa vauhtia! Valtavasti on Sulossa vielä arkuutta ja ujoutta, mutta Sulo alkaa rohkaistua yhä enemmän ja tulla ulos kuorestaan, ja se näkyy monessakin asiassa.

Sulo ei ole ollut missään vaiheessa sisäsiisti, heti meille tultuaan oli kylläkin noin viikon ajan oikein komeasti ulkosiisti: mitään ei tullut ulos, kaikki sisälle. Huoh. Pikkuhiljaa Sulo oppi tekemään tarpeita myös ulos, mutta melkein saman verran tuli pisuja myös sisälle, lähinnä yöllä ja päivällä hesareille, mutta muutaman kerran - syystä jota en ihan vielä ymmärrä - myös meidän sänkyyn. :-/

Mutta jonkinlainen käänne tapahtui viime viikolla: monta työpäivää sujui ilman päiväpisuja ja monta yötäkin! JEI! Ja koko pääsiäisen aikaan ei tullut yhtään pissaa yöllä! JUHLAA! :D Lauantaina tuli päiväpisu hesarille, koska jätettiin koirat ihan omituiseen aikaan yksinään kotiin kauppareissun ajaksi ja taisi vähän Suloa se stressata. Voi raasua. Mutta muuten on viimeisen viikon aikana tainnut tulla enää vain 2-3 pissaa sisälle ja se on jo huimaa edistystä!

Ulkona Sulo liikkuu nykyään koko ajan TODELLA reippaana! Häntä heiluu ja Sulo kirmailee kuin mikäkin pyryharakka! :D Ihmiset ja koirat pelottavat Suloa, mutta jos saadaan liikkua ihan keskenämme, Sulo näyttää ihan normaalilta, reippaalta koiralta! Sulon rohkeuden näkee siinäkin, että nykyään Sulo ei välttämättä edes reagoi, jos kävellessä vahingossa potkaisen pientä kiveä tai risua.

Ja ihan paras juttu tapahtui nyt pääsiäisenä: Sulo sai ensimmäisen hepulikohtauksen! :D Mä olin edellisellä lenkillä vähän yrittänyt innostaa Suloa leikkimään ja kisaamaan mun kanssa semmoisella isolla nurmikolla, ja seuraavalla lenkillä Sulo olikin samassa paikassa jo valmis leikkiin! :D Se meni maahan leikkiasentoon ja kun vähän innostin iloisesti, Sulo lähti villiin ympärijuoksuun! Ja samassa myös Piippola sai hepulit.. :D Oli aika hämmentävä tilanne, kun kaksi koiraa hepuloi ja juoksee ihan villinä ja mä yritän taiteilla parhaani mukaan, että en sotkeudu flekseihin.... Mut kerrassaan hupaisaa oli sitä menoa katsoa!

Välillä mä istun tälleen hassusti, tsihih!

Sisällä Sulo oli pääsiäisen aikaan poikkeuksellisen aktiivinen ja utelias. Suloa kovasti kiinnosti mm. terassi, vaikka sinne ei hän kuitenkaan uskalla vielä tulla. Kovasti Sulo kuitenkin kurkisteli terassin ovelle päin petistä käsin (etujalat petin ulkopuolella, mutta pyllypää ja takajalat tukevasti petissä :D). Jos terassilla tapahtuu jotain oikein kiinnostavaa, esim. kuuluu outoja ääniä, joita Piippola ryntää sinne vuhvuttamaan, Sulon uteliaisuus vie voiton ja se kipittää Piippolan perässä joskus ihan terassille saakka. Mutta sitten äkkiä takaisin! :D Kovasti Sulo seurasi talon tapahtumia ja entistä useammin poistui petistään kurkistelemaan ja kartoittamaan tilannetta. Ja kävipä sellainenkin harvinainen tilanne, että eilen aamulla Sulo tuli pylly pyörien toivottamaan mulle hyvää huomenta ihan makuuhuoneeseen asti ja hyppäsi jopa sängyllekin! Yleensä Sulo menee heti herättyään alakertaan, mutta eilen taisi iskeä akuutti pusutus- ja silitystarve! :D

Sulon reipastumisen syynä voi olla se, että viime aikoina olen päässyt kehumaan ja palkitsemaan Suloa asioista, joita hän osaa. Aloitimme luoksetulosta (paljon kehuja ja namia, JEE!) ja kun Sulo luoksetulon jälkeen alkoi viipyä hiukan pidempään mun lähellä, aloin opettaa Sulolle istumista (lisää kehuja ja nameja, JEEE! :D). Aika nopeasti Sulo hokasi, mistä on kyse, ja tässä siitä pieni näyte (isompana videon näkee täältä):



Ja kun Sulo istuu jo aika hyvin, aloin pääsiäisenä opettaa pientä temppua, jonka Sulo jo melkein osaa! Kyselen Sulolta, että "Ootko pieni orava?", niin Sulo istuu ja nostaa etutassut söpösti ylös. :D Ihan pelkästä sanallisesta käskystä ei Sulo vielä osaa, mutta hienosti menee hiukan autettuna! =) Istumisen myötä olen alkanut vaatia Sulolta ruokailun yhteydessä jo samaa kuin Piippolalta, eli ensin istutaan ja katsotaan mua, ja kupille saa mennä vasta kun sanon "ole hyvä". Ja tänä aamuna Sulo osasi tämän jo loistavasti! On se vaan fiksu tyttö! =)

Sulon aamuinen ilohetki, josta aiemmin kerroin, näyttäisi muuten olevan pysyvää laatua: aamuruuan jälkeen molemmat koirat kipittää yläkertaan mun luokse ja Sulo on ihan Ilo-Sulona. Häntä heiluu, pylly pyörii, kova on tohotus ja mä saan isoja naamapusuja. =) Että kiitos ruuasta, nyt jaksaa taas koko päivän nukkua! :D

Sulon reipastuminen näkyi viikonloppuna myös Piippolassa. Piippola nimittäin pari kertaa yritti pyytää Suloa leikkiin! Miten suloista! =) Mutta Sulolla taitaa olla muistissa liian monta kokemusta Piippolan rähinöistä, hän koki Piippolan lähestymisen vähän pelottavana ja luikki nopeasti petiin. :(  En tiedä miten osaisin edesauttaa tuota leikkiä muuten kuin kehumalla kaikista yrityksistä, tosin siinä on vaarana se, että vahingossa kehun Suloa tilanteesta poistumisesta ja vaikutus on juuri päinvastainen kuin mitä halusin... :( Mutta olisihan se niin ihanaa, että koirat leikkisivät keskenään. Nyt Sulosta ei ole juuri seuraa Piippolalle eikä toisinpäin, vaikka toimeen tulevatkin.

Kaiken kaikkiaan Sulo on mun mielestä edistynyt ison harppauksen sisäsiisteyden ja yleisen reippauden ja rohkeuden suhteen! Ja mun mielestä kaikki tämä on aivan valtavan hienoa kehitystä, kun miettii että Sulo on ollut hoidossa vasta 1,5 kk ja miten arkajalka reppana Sulo tullessaan oli... Vielä kun Sulo tottuisi ihmisiin paremmin ja oppisi luottamaan, että mitään pahaa ei ikinä hänelle tapahdu oudoissakaan tilanteissa. Leikkisyydestä on näkynyt vasta ohikiitäviä häivähdyksiä, mutta eiköhän se siitä! Jos kehitys on tätä luokkaa, niin kuka tietää, ehkä puolen vuoden tai vuoden päästä Sulo on leikkisä, sosiaalinen ja hellyydenkipeä sylikoira! :D

Saa rapsuttaa!

1 kommentti: