Hyvä ruoka, parempi mieli

Meille tultuaan Sulo söi luomuhirssipuuroa ja jauhelihaa+naudanmahaa, joihin oli sekoitettu vitamiineja ja lohiöljyä ja kylläpä ruoka maistuikin! Sulo oppi nopeasti, että kun huudan "Piippola, syömään!", se tarkoittaa että kohta hänkin saa ruokaa. Ruokakutsu aiheutti sen, että Sulon pedin suunnasta kuului tosi äänekäs maiskautus, kun vesi herahti Sulon kielelle.. :D Ja kun huusin "Sulo, syömään!", niin kovaa vauhtia kipitti pieni Sulo kupille ja niin hän tekee kyllä vieläkin ja maiskuttelee tullessaan. =)

Piippola on BARF-ruokavaliolla ja samaan alettiin totuttaa Suloa. Piippola saa aamuruuaksi joko broilerinsiipeä tai -kaulaa, Sulo on saanut jauhettua siipeä. Aluksi sekoitin jauhettua siipeä jauhelihaan, ja kasvatin siiven osuutta niin, että lopulta koko annos oli siipeä. Viikonloppuisin Piippola saa aamuruuaksi jotain järeämpää, yleensä naudanrustoa tai jos oikein herkutellaan, häränhäntää. Olen todennut, että jos nämä isommat luut jäävät pois, Piippolasta tulee haisupylly. Luisemmat lihat tekevät kakasta vähän kovempaa, anaalirauhaset tyhjenevät luonnollisella tavalla ja tuota ah, niin mojovaa tuoksua ei tarvitse hinkata mattoihin tai sohvaan. Sulokin on parina viikonloppuna oikein menestyksekkäästi syönyt rustoja ja häntää ja ne ovat sulaneet oikein hyvin, joten eilisaamuna, kun jauhetut siivet olikin loppu, siirryttiin kanankaulaan.

Sulo syö kaikki luunsa tosi nätisti pyyhkeen päällä. Ekalla luunsyöntikerralla Sulo olisi halunnut viedä herkkunsa petiin syötäväksi, mutta kun muutaman kerran ohjasin hänet takaisin pyyhkeen päälle, viesti meni perille ja siitä asti on Sulo syönyt luut alustalla.

Päiväruuaksi tytöt saavat liha-kasvismössöä (yleensä valmispötköstä, joskus itsetehtyä) ja Sulo on nyt elämänmuutokseen sopeutumisen tueksi saanut sekä aamu- että päiväruuan yhteydessä vuohenjuuri-valeriaanatabletin. Viime viikonloppuna Sulo onnistui kahdesti mukeltamaan ruokansa niin, että kupin pohjalle jäi pelkkä tabletti ja kerran tabletti löytyi keittiön pöydän alta. Niin että oliskohan kuuri Sulon mielestä nyt sitten tässä? :D Kokeillaan nyt hetki ainakin ilman ja otetaan tabletit käyttöön heti uudelleen, jos tarvetta ilmenee, saahan ne annettua vaikka kinkkuleikepalasen sisässä, jos Sulo edelleen keplottelee ne ruuasta.

Päiväruokaan lisätään molemmille koirille myös lohiöljyä, b-vitamiinia, biotiinia, joskus kananmunankuorijauhetta tai Multidogia, ja Sulolle lisäksi Plaque-Off-jauhetta. Toissapäivänä yritin kurkistella Sulon hampaita ja ihan kuin hammaskivi olisi vähentynyt??!!!! Voi olla että katsoin huonosti, mutta siltä se ainakin näytti! =) Täytyy ottaa parempi syyni tässä lähipäivinä.

Sulo tykkää myös kaikista nameista, joita tosin saa vain jos on tehnyt jotain, mitä pyydetään tai jotain, mikä on muuten vain oikein (esim. pissannut ulos). Nameja saa myös aktivointileluista, joilla Sulo mielellään leikkii, tosin reppana uskaltaa leikkiä niillä vain petissään.. Nameina meillä on ollut keitettyjä broilerinsydämiä, keitettyä kanaa, kuivattua kanaa (Niittarin PetPointista), Coachies-pikkusydämiä, Murren Murkinan lihapullia, erilaisia lihaliuskoja ym. Eilen ostettiin iso pussillinen Murren Murkinan "banaaniluita", sellaisia mm. banaania sisältäviä luun muotoisia nameja, joita on helppo ottaa mukaan lenkille ja puolittaa tarvittaessa pienemmiksi. Ziwipeakin ilmakuivattu lammas on myös tosi herkkua, sitä meillä on ollut pari näytepussia ja niin hyvin on ne hentoiset pienet lastut maistuneet, että kaipa niitä voisi ihan ostaakin!

Joskus Piippola ja Sulo saavat myös juustonpaloja, mutta pääosin herkut ovat mahdollisimman lihapitoisia, lisä- ja väriaineettomia ja myös viljattomia. Viljattomuus ei ole mikään ehdoton juttu, pieniä määriä viljaa voi olla, mutta vehnättömyydestä yritetään pitää kiinni. Mutta ei kai nuo siihen kuole, jos satunnaisesti saavat pieniä määriä vehnää namin muodossa. En pidä ryppyotsaisesti kiinni myöskään totaalisesta lisä- ja väriaineettomuudesta. Jos koira harvakseltaan semmoista herkkua saa, niin siitä tuskin haittaa on, mutta en ikimaailmassa ottaisi lisä- ja väriaineilla höystettyjä ruokia ja namuja jatkuvaan käyttöön, enkä etenkään mitään ihmisille tarkoitettuja natriumglutamaattieineksiä. Hyi saakeli. Mun mielestä koirat ansaitsevat ihan yhtä puhdasta ja terveellistä ruokaa kuin me ihmisetkin. Tai itse asiassa meillä taitaa koirat syödä parempaa ja puhtaampaa ruokaa kuin me itse.. :D Mutta jokainen tyylillään, ja tämä on meidän valintamme.

Ruokavalion ansiota tai hyvää tuuria, mutta Piippolalla ja Sulolla on todella vähän mitään vatsavaivoja. Piippolalla on nyt vajaan vuoden aikana ollut vatsa löysällä vain muutaman kerran ja silloinkin ihan tilapäisesti, mennyt vuorokaudessa ohi. Sulo ja Piippola tekevät ulos sellaisia soikeita, kiinteitä papanoita tai kivoja pieniä plussapalloja, joista mä pervossa mielikuvituksessani teen kaulakoruja ja myyn ne hienostorouville (hihhih!). Ne isot haisevat tortut ja pökäleet tienpientareella ei oo meidän, ja sitä paitsi me kerätään ne pienetkin papanat aina pussiin. Ai miksikö? No niitä koruja varten tietenkin.