Sulon tarina

I Have Done Something

I looked at all the caged animals in the shelter...the cast-offs of human society.

I saw in their eyes love and hope, fear and dread, sadness, and betrayal. And I was angry.

"God," I said, "this is terrible! Why don't you do something?"

God was silent for a moment, and then He spoke softly, "I have done something," he replied. "I created you."
-- Author Unknown

Runo voisi aivan hyvin kertoa Sulosta ja ihmisestä, joka joulukuussa näki hänet koiratarhalla.

Tässä on Sulon tarina.

Joulukuussa 2010 Espanjan Kulkukoirat ry järjesti jouluruokakeräyksen Los Infiernos -tarhan hyväksi. Tarha ei ollut saanut kunnalta rahaa kuukausiin ja koirilla oli puutetta kaikesta, jopa ruuasta. Kulkukoirien jouluruokakeräyksen tuotolla Los Infiernosille saatiin hankittua peräti yli 2500 kg koiranruokaa, ja yksi Kulkukoirien vapaaehtoisista lähti joulukuussa auttamaan ensimmäisen ruokaerän viemisessä tarhalle.

Tarhalta hänelle jäi mieleen - suoraan sähköpostia lainaten - "n.40-50cm pelokas oranssi alapurentainen lyhytkarvainen koira, joka pelkäsi siellä ja oli vaan takaseinällä kun muut haukkui. :'( Myöhemmin se yritti tulla aidan lähelle ja luo, mut muut jyräsi sen sitten. :'(".

Näky ja muisto pienestä, tärisevästä koirasta ei jättänyt rauhaan, joten hän otti asiakseen selvittää, olisiko Tärräksi ristimämme koira jollain tapaa mahdollista saada pois tarhalta ja Suomeen. Minäkin murehdin Tärrän kohtaloa ja ilostuin suuresti, kun tammikuussa kuulin että tällä Chulin-nimisellä n. 1,5 vuotiaalla tytöllä olisi mahdollista päästä Auringonkoirat ry:n kotia etsiviin! Halusin antaa oman panokseni, että Tärrä saataisiin mahdollisimman pian pois tarhalta, joten otin yhteyttä yhdistykseen ja kerroin, että minä ja mieheni olemme valmiita ottamaan koiran perheesemme kotihoitoon odottamaan sitä omaa, lopullista kotia.

Kaikki tapahtui nopeammin kuin olin uskaltanut toivoa! Espanjassa Sulo tutkittiin, todettiin terveeksi koiraksi, se steriloitiin ja sai kaiken tarvittavan hoidon rokotuksineen, ja hartaan odotuksen jälkeen perjantaina 4.3.2011 Sulo saapui viiden muun koiran kanssa Helsinki-Vantaan lentokentälle, jossa olimme häntä vastassa.

Yksi ihminen näki Sulon ja välitti. Sen ansiosta Sulon ei tarvitse enää IKINÄ nukkua kylmällä laverilla kosteassa, ulosteiden ja virtsan tahraamassa häkissä eikä täristä isompien koirien kiusattavana. Sulolla on lämmin, pehmoinen peti, ravitsevaa ruokaa, ihmisiä, jotka välittävät juuri hänestä ja edessä uusi, onnellinen elämä.

Kiitos Pauliina, kiitos Auringonkoirat ry. Suloa katsellessa toivon, että minäkin olen tekemässä jotain.